Krääsää ja kirpputori

Hieman turhauttavaa. Keksin kyllä blogiin ideoita kun ripustan pyykkiä kuivumaan, ajattelen ne päässäni kuvia myöten valmiiksi, teen osasta jopa luonnokset ja siihen se jääkin. Luonnoksia on enemmän kuin valmiita tekstejä. Mutta, ehkäpä tämä tästä taas. Inspiraatiokin ansaitsee kesäloman..

Ollaan äidin kanssa pohdittu, että yleensä yksi sukupolvi kerää tavaraa ja toinen sitten tyhjentää nurkat niistä roinista. Ja taas kerätään tavaraa ja sitten muut hankkiutuu niistä eroon. Itse olen ollut melkoinen hamsteri keräämään kaikenmaailman krääsää huoneeni nurkkiin, mutta nyt matkaltani tultua (tästäkin piti tehdä bloggaus jo aiemmin, huoh. Mutta puhun siitä samasta matkasta mihin viittasin ensimmäisen bloggauksen lopussa.) katsoin huoneessa ympärilleni ja ahdistuin kaikesta tavaramäärästä, joka lojuu käyttämättömänä ympärilläni. Tajusin, että vaatekaapistani on kaksi kaappia kolmesta on enimmäkseen täynnä vaatteita, joita en edes käytä. Jotka olen perinyt siskoltani tai saanut jostain muualta ja ne on unohtunut sinne. Norjassakin minulla on vaatekaappi täynnä, lähinnä talvivaatteita ja sieltäkin löytyisi varmasti vaatteita joita en todellisuudessa edes käytä. Ehkä siivousintoni laukaisi kaverin kamalan tyhjä vaatekaappi johon suorastaan aluks järkytyin että miten voi olla noin vähän vaatteita, mutta tajusin heti myös kuinka ihanan vapauttavaa ja helppoa on kun ei ole kamalasti käyttämättömiä vaatteita ja jep, siitä se varmaan sitten lähti. :D

Heräsinhän se minäkin lopulta ja raotin roskiksen kantta - oho, minunhan ei ole pakko asua roinan ympäröimänä!

Eli aluksi raahasin vaatekaapistani kolme muovipussillista vaatteita pois ja järjestelin ne vaatteet, joita oikeasti käytän ja todennäköisesti tulen käyttämään. Se pyjama mitä käytin viimeksi joskus 7-vuotiaana sai kyllä lähteä kaapistani, kuten ne perityt paidat jotka olen vain varastoinut kaappini käyttämättä niitä kertaakaan (muttei suinkaan kaikki perityt vaatteet ole jääneet käyttämättä...!) tai ne ihanat vaatteet, jotka olen jostain bongannut, ostanut ja todennut kertakaikkiaan käyttökelvottomiksi. Esimerkiksi voisin mainita yhden sievän, valkoisen kesämekon jossa vyötäröllä oleva kuminauha nousee minulla korviin asti ja pussittaa yläosan aika järkyttävästi. (y)

Tämän tehtyäni avasin laatikon, jossa on ollut hiusjuttuja. Sieltä löytyi kaikenlaisia, epäilemättä siskolta saamiani hiuspantoja joita en ole koskaan käyttänyt, rikkinäisiä ruusuja jotka pystyy laittamaan hiuksiin ja kaamean pinkkejä hiussolkia. Voitte uskoa, että ne kaikki lensi sieltä sen sileän tien. Innostuin tyhjentämään lisää laatikkoja tuon seurauksena, ja roskapussit huoneeni lattialla alkoivat täyttyä nopeasti. Heitin armotta kaikenlaista tilpehööriä menemään ja siinä samalla mietin, että miten voi olla mahdollista, että sama henkilö keräsi tämän kaiken rojun tänne ihan onnessaan ja nyt paiskoo niitä menemään? Elämä taitaa olla todella hassua. 

Koska en kaikesta huolimatta halua heittää hyvää ja käyttökelpoista tavaraa roskiin, keräsin paljon tavaraa joita sitten tyrkytin erään kaverini pikkusiskolle. Ja hän onnessaan veikin mukavan paljon tavaraa multa, kiitos siitä! Helpotti kummasti kun pääsi tavarasta eroon ja tiesi ettei ne mene kaatopaikalle lojumaan vaan jonkun iloksi. Itse ahdistuin siitä, että vuosia sitten kun olen saanut kaikenlaista kivaa joululahjaksi, mm. "gör dina egna..." pakkauksia joissa on siis esim. magneettien tekemistä ja muuta mukavaa näpertelyä. Minähän rakastan kaikenlaista näpertelyä, mutta aikoinaan säästin ne aina kun olivat niin hienoja ja kivoja lahjoja ja nyt katson niitä kerran avattuja paketteja jotka ovat jääneet käyttämättä ja totean että hienoa, minähän voisin säästää näitä nyt vaikka lapsenlapsilleni kun näin hyvään alkuun olen päässyt tässä säästämisessä, turhaudun auttamattomasti siitä että jotain mistä olen pitänyt on jäänyt käyttämättä vaan koska en ole raaskinut käyttää niitä. Ja nyt olen kasvanut niistä yli. Niin raivostuttavaa.
(ja nuo gör dina egna-pakkaukset tai miksi niitä nyt osaisinkaan kutsua, ovat kaikki ruotsiksi koska vissiinpä silloin kun äiti niitä minulle osteli niitä löytyi vain Ruotsin puolelta. Nyt olen bongaillut niitä Suomestakin.)

Samalla päätin, että jos nyt saan jotain vastaavanlaista tavaraa niin aion myös käyttää sen enkä säästellä nurkassa pölyttymässä. Voisin melkein lainata kirjastosta jonkun fengshui-kirjan, alan uskoa niihin oppeihin että turha, ylimääräinen ja rikkoutunut tavara nurkissa tukkii energiavirtojen kulun, että ne kerrostavat itseensä energiaa = vievät sinulta energiaa. Johan se uuvuttaakin jo katsoa kauheaa tavarakasaa huoneessa. Olenhan minä aina tiennyt että huoneeni on täynnä tavaraa, mutta nyt kun penkoi nurkkiakin niin tuntui että sinne se kaikki energia aina valuu, eihän täällä mahdu enää liikkumaankaan tai hengittämään kun joka paikka on pölyssä.

Mutta, huomasin elämäni tilaisuuden tässä ! Huomenna MLL järjestää täällä kirpputorin. Mietin hetken että mitenköhän olisi, mulle jäis vaan yks päivä aikaa laitella tavaroita mutta kun olin niitä jo ehtinyt lajitella poisannettavien tavaroiden pinoa aika hyvin niin totesin etteihän se mikään ongelma oli. Lisäksi pirautin paikalle ystäväni ja hänen pikkusiskonsa auttamaan, jonka he tekivät kuulema ilomielin - he eivät olleet aikaisemmin hinnoitelleet kirppikselle tavaraa ja pitivät sitä hauskana! Itse olen muutaman kerran äidin kanssa vienyt tavaraa kirpputorille ja pitänyt siellä pöytää, joten hintalappujen värkkääminen ei ollut minulle mikään ongelma. Samalla valaisin apulaisiani siitä, kuinka inhottavaa on jos hintalappu on tarra - silloin se jättää jäljen tavaraan tai ei lähde edes kiinni. Todella inhottavaa ja itse käytän mielummin paperilappuja jotka joko teippaan tai narun avustuksella solmin tavaraan.
Kuitenkin, aika kului rattoisasti ja lopuksi askartelimme värikkäästä kartongista plakaatteja esim. "Ota mukaan" ja "tyynyt 2€" tekstillä. Väreinä tottakai oli huomiota herättäviä värivalintoja, kuten keltainen. Täytyyhän joukosta erottua! (; Totesimme, ettei ole kirjoihin järkeä laittaa jokaiseen omaa hintalappua jos hinta on kaikissa sama joten yhden ison lapun tekeminen oli huomattavasti helpompaa ja kannattavampaa. Tätä varten myös kävimme lainaamasta Siwasta niitä sinisiä/oransseja, muovisia,  isoja "leipäkoreja" vai miksi niitä nyt kutsutaankaan... mutta olen varma että jokainen hoksaa mistä on kyse!
Toivon että huomenna menisi kaikenkaikkiaan hyvin vaikka mua jännittääkin - onneksi oon saanut puhuttua itselleni hurjan taustajoukon siihen pöydän taakse! Ihan upeaa kyllä kuinka moni on innostunut ja haluaa mukaan, ja osanhan minä itsekin kutsuin. Eli näillä näkymin, jos hyvin käy, minun lisäkseni pöydän taaske tulee neljä henkilöä. :--D Luulisi että saa enemmänkin tavaraa laitettua tuolla kokoonpanolla nopeasti!

Nyt kun saan kannettua tavarat ulos huoneestani, voin tietenkin kantaa uutta sisään. Ehei, järjestän ne tavarat jotka haluan pitää uusiksi ja toivottavasti saan uutta ilmettä tähän huoneeseen, joka on pitkän aikaa muistuttanut lastenkamaria. Vaihelu kyllä virkistäisi jo.

Tähän bloggaukseen tuli kyllä paljon tekstiä, vähän kuvia ja nekään ei oikein liity mihinkään mutta halusin kuitenkin joitain kivoja kuvia ettei ole pelkkä raskasta tekstiä koko bloggaus. Omista kuvista en löytänyt tähän hätään oikein mitään - pitäisi siirtää vanhalta koneelta kuvia tähän - mutta onneksi weheartit on olemassa.. eli kuvat on taas sieltä. :D